Pieniä aarteita

Maanantai, Maaliskuu 16, 2020, 16:14 | Ei kommentteja »

Olemme monella tavalla rakentamisen käännekohdassa. Rakennusalalla samaan aikaan painitaan ilmastonmuutoksen torjumisen, hidastamisen ja sen vaikutuksiin sopeutumisen kanssa, rakentamisen lainsäädäntöä uudistetaan, puulle pitää löytää pitkäkestoista käyttöä ja työpaikkoja pitää saada lisää. Myös jätepuolen lainsäädäntö on jo muuttunut, mutta yllättävän vähän se on näkynyt rakennustyömailla.


Käytettyjen rakennusosien ja -materiaalien käyttäminen pitäisi jo olla ihan arkipäiväistä meilläkin. Valitettavasti, vaikka hienoja seminaareja on pidetty ja asiantuntijaselvityksiä kirjoitettu, melkein mitään ei näy rakennustyömailla, ei edes suunnittelupöydillä. Ja olisi jo kiire.

 
Perinteisesti meidät kaikki rakentajat on ohjelmoitu käyttämään neitseellisiä materiaaleja, nehän ovat hyviä ja niillä on tarvittavat propuskat kunnossa, CE-merkinnät ja muut. Käytetty on ollut sama kuin jäte ja roska ja siitä on pyritty pääsemään eroon ja pysymään erossa. Jos ei mikään muu, niin viimeistään purkamisen arvostukset, aikataulut, kustannukset ja työmaakäytännöt ovat muuttaneet käytetyt rakennusosat jätteeksi, ikkunat sirpaleiksi ja ovet säpäleiksi, puutavaran energiajakeeksi.


Säädökset


Ehkä epähuomiossa Helsingin rakennusjärjestyksessä on nykyään hyvin kiinnostava pykälä (alleviivaus kirjoittajan):

 
§ 32 Materiaalivalinnat


Rakentamisessa on käytettävä materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on pitkä kokemus tai luotettavaa tietoa.


Koerakentamisessa voidaan käyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla muitakin materiaaleja edellyttäen, että niiden käyttäytymistä seurataan asiantuntijan laatimalla mittaus-, tarkkailu- ja raportointiohjelmalla. Seurannan tulokset on toimitettava rakennusvalvontavirastoon.


Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita eikä kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia.

 Jos asemakaavassa ei ole määräyksiä rakennuksen julkisivumateriaaleista ja ympäristön rakennusten julkisivut ovat pääosin tiilestä muurattuja, on rakennuksen kadun tai muun julkisen kaupunkitilan vastainen julkisivu tehtävä paikalla muuraten. Rakennuksen julkisivu voidaan toteuttaa toisinkin, jos rakennus näin soveltuu ympäröivään alueeseen."

 
Vai että rakentamiseen ei saa käyttää kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia! Sehän tarkoittaa toisin sanoen, että pitää käyttää kunnostettuja materiaaleja ja rakennusosia. Ja se tarkoittaa, että ne ovat käytössä kuluneita eli käytettyjä. Jos vetäisee reippaasti mutkat suoraksi, rakennusjärjestys määrää käyttämään kunnostettuja, käytettyjä materiaaleja ja rakennusosia ja muut on kiellettyjä. Kuinka edistyksellistä, Helsinki!


Vakavasti puhuttuna, (jos rakennusjärjestyksen kirjaus on tarkoituksella tehty), hienoa, että rakennusjärjestys mahdollistaa rakennusosien ja materiaalien uudelleen käyttämisen uudis- ja korjausrakentamisessa. Muutenkaan säädökset eivät toki ole tätä estäneet, mutta käytännön viranomaistulkinnat ovat olleet edellä mainitulla perinteisellä kannalla.

 

P N V R T eli Pitää Nyt Vain Ryhtyä Työhön


Käyttökelpoisten rakennusosien ja materiaalien muuttaminen tahallaan jätteiksi purkuvaiheessa on hirvittävää tuhlausta ja monella tavalla vahingollista ympäristölle. Ehkäpä nyt lopetamme sen.


Rakennuslupaviranomaiset:

  • toteavat kunnostettujen, käytettyjen rakennusosien täyttävän laatuvaatimukset, koska ne ovat olleet edellisessä käytössään kelpoisia ja käytännössä testattuja ja kunnostamalla vielä ominaisuuksiltaan paranneltuja.
  • vaativat purkuhankkeissa tarkat suunnitelmat rakennusosien ehjänä irroittamisesta ja jatkologistiikasta.
  • hyväksyvät käytetyt ja kunnostetut rakennusosat uusissa käyttökohteissaan ilman muuta

Rakennuttajat:

  • rakennuttavat uutta ja korjaavat vanhaa ottaen huomioon rakennusosien ja -materiaalien jatkokäytön
  • varaavat purkuhankkeissaan suunnitelmalliseen rakennusosien ja -materiaalien talteen ottamiseen resurssit ja logistiikan.
  • käyttävät uusissa hankkeissan ensisijaisina vaihtoehtoina aiemmin purettuja ja kunnostettuja rakennusosia ja -materiaaleja.

Purkualan toimijat:

  • varaavat purkuhankkeisiin aikaa ja muita resursseja rakennusosien ehjänä irroittamiseen, varastointiin ja jatkologistiikkaan.
  • kehittävät rakennusosien ja -materiaalien irroitustekniikoita säästävämmiksi, tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi.
  • sisällyttävät edellä mainitut toimet tarjouksiinsa automaattisesti.

Rakennusosien kunnostajat:

  • käsityöammattilaiset tunnistavat uuden liiketoimintakentän käytettyjen rakennusosien kunnostamisessa.
  • kunnostamistoimintaa laajennetaan erikoiskohteiden restauroinnista arkipäiväisempiinkin kohteisiin.
  • kunnostusmenetelmiä ja -materiaaleja kehitetään edelleen.
  • verkostoitumalla suuremmaksi palvelupooliksi saadaan runsas volyymi kunnostustarjonnalle.
  • mestari-kisälli -polku tarjotaan koulutusväyläksi alan uusille osaajille.

 Me ihan kaikki:

  • lopetetaan “jäte”-sanan käyttö ja korvataan se sanalla "materiaali". Jäte on paha ja kelvoton, materiaali on hyvä ja käyttökelpoinen.

 

 


Maanantai, Maaliskuu 2, 2020, 09:34 | Ei kommentteja »

Aarreaitat harppasivat kohti toteutusta viikko sitten perjantaina, kun saimme tonttivarauksen Helsingin kaupungilta. Tontti ei ole samoissa kortteleissa, joista olemme vuoden neuvotelleet, mutta alue on sama, Honkasuon ekologinen puutaloalue.

Tontilla on rakennusoikeutta seitsemälle Aarreaitalle, pihasaunalle ja asuntokohtaisille, hirrestä rakennettaville piharakennuksille.

Aarreaittoihin tulee aurinkovoimalat, ilmalämpöpumput ja uusiutuva, älykäs kaukolämpö sekä paikka varaavalle, puhtaasti palavalle takalle.

Jokaiselle asunnolle kuuluu autopaikka, joka on varustettu sähkölatauksella.

Koska aitoon hirsirakentamiseen kuuluu myös materiaalin luonnollinen kuivumisaika, puut on jo kaadettu Ähtärissä vuosi sitten ja nyt Kangasniemellä ja kuljetettu Kuortaneelle työstettäviksi. Kuulemma koskaan ei ole ollut tällaista kasaa materiaalia veistämön pihalla.

 


Tiistai, Lokakuu 29, 2019, 18:49 | Ei kommentteja »

Helsingissä on "salainen" paikka, Honkasuon uusi ekologinen puutaloalue ja sinne suunnittelemme kotimaiseen rakennusperinteeseen - tai rakenneperinteeseen nojaavaa uutta asuntokonseptia Helsingin kaupungin kanssa. Tonttineuvottelut kaupungin kanssa ovat parhaillaan käynnissä - ja jännässä vaiheessa!

Tavoitteena on rakentaa taloja, joita on tehty Helsinkiin viimeksi reilut sata vuotta sitten (niitä pidetään nyt suuressa arvossa): aitoja, kotimaisia, massiivihirsirunkoisia kaupunkiomakotitaloja.

Aarreaitat ovat kaksi kerrosta korkeita, noin 250 mm paksusta Ähtäriläisestä ja Kangasniemeläisestä, veistetystä massiivihirrestä rakennettavia, modulaarisia taloja. Ne rakennetaan loft -tasoon ja ne voi tarpeensa mukaan täydentää kokonaan kaksikerroksisiksi ja jakaa huoneisiin.

Rakennuksissa ei käytetä mitään ylimääräisiä materiaaleja tai aineita. Ilmanvaihto suunnitellaan toimimaan painovoimaisesti. Tuulettuva vintti auttaa tasaamaan lämpötiloja ilman sähköllä toimivia laitteitakin. Tuulettuva alapohja eli rossi pitää talon jalat kuivana.

Honkasuon Neitoperhosentien eteläreunan kolmen korttelin parikymmentä rakennuspaikkaa ovat hienossa mutta haastavassa maastossa. Upea metsä alkaa suoraan tonteilta ja rinne nousee etelään. Liito-oravat ja muut metsän eläimet ovat lähinaapureina. Koska kadun ja tonttien rajalla on tasoeroja enemmän tai vähemmän, esteettömyyden saavuttamiseksi asunnot varustetaan tarvittaessa hisseillä tai tasonostimilla portaiden lisäksi.

Massiivihirsi on mitoittava tekijä rakennusrunkomoduulien suunnittelussa, noin 8,5 metriä on pisin seinän mitta. Talojen rakennusoikeus on noin 130 k-m2. Takapihalle saa rakentaa piharakennuksen saunalle tai vaikka verstaalle.

Tonttien maaperää pyritään häiritsemään mahdollisimman vähän ja luonnonmaa ja kasvillisuus pyritään säilyttämään kaikkine tärkeine ja hyödyllisine öttiäisineen. Sadevesi saa juosta vapaasti talojen ali jos on juostakseen.

Kahden Aarreaitan hirret ovat jo kuivumassa ja veistovalmiina ja neljän Aarreaitan hirret valitaan ja kaadetaan kuivumaan alkavana talvena Kangasniemellä Etelä-Savossa. Jos tonttineuvottelut ja luvat saadaan maaliin, veistäminen alkaa kevättalvella 2020 ja ensimmäiset talot nousevat Honkasuon tonteille kesällä 2020. Jos maali karkaa, Aarreaittoja rakennetaan jonnekin muualle. Ei hyvää hirttä hukkaan laiteta!

Neitoperhosentien huippuLiito-oravametsää


Perjantai, Tammikuu 25, 2019, 20:03 | Ei kommentteja »

No niin, nyt kun olemme samaa mieltä siitä, että massiivinen puurunko ja puumateriaalien maksimointi uudisrakentamisessa on oleellista, niin laitetaan vielä lisää pökköä pesään:

Käyttökelpoisten tai sellaisiksi muutettavissa olevien rakennusten purkaminen on tuhlausta ja merkittävä hiilipäästö- ja ilmastotappio. KIRA-alan kiertotaloussprintissä viime marraskuussa (2018) linjattiin kiertotaloutta rakennusalalla (http://figbc.fi/kiertotalous/ ).

Jokohan rakennusvalvonnat ovat valmiina lupahakemuksille, joissa käytetään kierrätettyjä rakennusosia ja -materiaaleja?

Tässä tärkeimmät pointit Sprintistä vapaasti lainattuina:

  • Otetaan suunnittelun lähtökohdaksi säilyttää ja hyödyntää mahdollisimman suuri osa olemassa olevasta rakennuksesta.
  • Purettavat rakennusosat puretaan ehjänä ja toimitetaan uudelleenkäyttöön.
  • Kierrätysmateriaalien ja -tuotteiden käytön tulee olla lähtökohtana kaikille materiaali- ja tuotevalinnoille.
  • Käytetään neitseellisiä materiaaleja vain, jos kierrätystuotteita ei ole saatavilla.
  • Rakennus (erityisesti kantavat rakenteet, elementit ja vaippa) suunnitellaan modulaarisesti ja kiinnitetään niin että ehjänä purkaminen on myöhemmin mahdollista.
  • Osana suunnittelua tehdään selvitys rakenteiden purettavuudesta ja yksityiskohtainen lista myöhemmin uusiokäytettävistä rakenneosista.

Kiertotalous avaa ilmiselvästi lisää työmahdollisuuksia perinteisen(kin) käsityön osaajille, ikkunoiden ja ovien, lattialankkujen, helojen jne. rakennusosien kunnostajille. Näen sieluni silmin, miten hienoja julkisivuja kunnostetuilla ikkunoilla, ovilla ja muilla osilla syntyy!

 

 


Keskiviikko, Tammikuu 23, 2019, 17:57 | Ei kommentteja »

Olen viime aikoina käynyt valistumassa useammallakin mainiolla luennolla ja käsitys rakentamisen ja ilmaston yhteydestä alkaa kirkastua: rakentamisen merkitys kasvaa koko ajan, sitä mukaa kun muita käytännöllisiä toimenpiteitä saadaan edistettyä. Lyhyesti sanottuna, mitä puhtaammin energiaa tuotetaan ja mitä vähemmän sitä kulutetaan, sitä suuremmaksi rakentamisen suhteellinen hiilijalanjälki käy ja sitä tärkeämmäksi nopea asiaan puuttuminen.

Pääkaupunkiseudun rakentaminen on Suomen toiseksi suurin hiilipäästöjen lähde Raahen terästehtaan ja Hanasaaren B -voimalaitoksen välissä. Tähän pieni hiljainen hetki. Sen sijaan, että sitoisimme hiiltä rakennuksiin, tuprutamme sitä ehdoin tahdoin ilmakehään 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Siis melkein saman määrän kuin Helsingin voimalaitokset yhteensä.

Tilanteen kääntämiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä, aikaa on vain muutama vuosi, jos sitäkään.

Tehokkain heti käytettävissä oleva keino on hiiltä varastoivan rakentamisen edistäminen. Hiilinieluja rakentamalla saadaan loivennettua rakennusbuumin aiheuttamaa ilmastokuormitusta, mikään muu keino ei ole yhtä tehokas. Esimerkiksi vain energiankulutukseen vaikuttamalla (passiivirakentamisella) hyöty ilmastolle tulee liian myöhään, rakennusaikainen hiilireppu painaa aivan liikaa 2060 -luvulle saakka. Vasta noin 50 vuoden kuluttua uusi passiivitalo saavuttaa saman hiilitaseen kuin nykyinen, olemassa jo oleva tavallinen rakennus, rakennusvaiheella on näin suuri vaikutus.

Pääkaupunkiseudun hiilipiikin taittamiseksi voidaan heti tehdä seuraavaa:

1. Hiiltä sitovien rakennusmateriaalien käyttö

Paras tällä hetkellä tiedossa oleva ja välittömästi käytettävissä oleva hiiltä sitova rakennusmateriaali ja rakenne on massiivinen puu. Massiivisesta puusta eli hirrestä pitää rakentaa pitkäikäisiä hiilivarastoja eli rakennuksia parhaille paikoille, missä kysyntää on kauan ja kaikin puolin parhaita rakennuksia, joita pidetään arvossa (ja kunnossa ja käytössä) tulevaisuudessakin.

Pääkaupunkiseudulla kannattaisi harkita alueellisia poikkeamislupia massiivipuun ensisijaisuudelle rakentamisessa!

2. Rakennusmateriaalien hiilineutraali valmistus ja kuljetus

Parasta tässä suhteessa on mahdollisimman lähellä kasvanut ja mahdollisimman vähän teollisesti työstetty ja kuljetettu massiivinen puu.

3. Kiertotalouden opit

Mitään jo valmistettua ja rakennettua ei saa enää haaskata. Olemassa olevia rakennuksia pitää korjata ja ylläpitää niin, että niitä käytetään mahdollisimman kauan. Kun käyttötarkoitus lakkaa, pitää nopeasti mahdollistaa rakennuksen ja tilojen uusiokäyttö ja käyttötarkoituksen muutokset. Tämä pitää huomioida kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja käyttötarkoitusten muutoksia (konversioita) koskevia periaatteita laadittaessa ja päivitettäessä.

Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys:

Rakennusosien, kuten ovien ja ikkunoiden kierrätys on pääkaupunkiseudulla vielä vähäistä ja sille olisi paljon tilausta. Rakennusvalvonnan tulee pikaisesti määritellä, millä edellytyksin kierrätettyjä rakennusmateriaaleja voidaan hyödyntää uudis- ja korjausrakentamisessa.

Jokaisella rakennusmateriaalilla on paikkansa. Hiilitehokkaasti rakennettaessa betonille on paikka perustuksissa ja infrassa ja massiiviselle puulle ja puutuotteille rakennusbuumialueilla ja parhaissa rakennuksissa, missä rakennusten elinkaari on pisin. Kun rakentamisessa on volyymia niin hiilinielu kasvaa eniten.


Created with Woo®
Copyright (c)2017, All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän