Pieniä aarteita

Ulkona tuulee kovaa ja vesi ropisee toimiston ikkunaan, mutta mielessä pyörivät mukavammat asiat: tällä viikolla saamme Honkasuon Aarreaittojen hiilijalan- ja kädenjälkilaskennan viralliset tulokset ja ilmeisesti voimme odottaa mainioita lukemia. Energialuokkahan jo napsahti A:han.

Rakennuslupaamme odotellessa on ollut aikaa kehitellä Aarreaitta 2.0 eli "välipalamallia", jossa asuntojen väleihin sijoitetaan lisäpaloja omilla osakekirjoillaan. Näistä "välipaloista" voi hankkia joko lisätilaa viereisiin asuntoihin tai vaikka työ-/ liike-/ toimitilaa. Eräänlaista vertikaalista, pikkukaupunkimaista "kivijalkaa" siis. Jousto ja monikäyttöisyys lisääntyvät samalla hienosti. Paloturvallisuus ja ääniasiat hoituvat samalla mainiolla tupla-massiivihirsirakenteella kuin Aarreaitoissa muutenkin.

Veistäminen jatkuu tasaiseen tahtiin Kuortaneella, nyt on jo kolmas Honkasuon Aarreaitta (asunto C) työn alla. Toivottavasti rakennuslupa tulisi pian.

Elämme jännittäviä aikoja: rakennuslupaa käsitellään  (Helsingissä rakennusluvan arvioitu puoliintumisaika on nyt neljä kuukautta (!) ) ja samaan aikaan hirsirunkoja veistetään Kuortaneella täydellä kapasiteetilla. Toivottavasti molemmista prosesseista tulee sama tulos. Havainto: Massiivihirsirakentaminen Helsingissä sopii rakennuttajalle, joka on valmis hankkimaan rakennusmateriaalin pystymetsästä ainakin vuotta ennen veistämisen aloittamista.

On ollut hyvin ilahduttavaa, miten hyvin painovoimainen ilmanvaihto ja tuulettuva alapohja, rossipohja ovat soveltuneet sekä energialaskelmiin että lupaprosessiin. Energialuokkamme jopa yllätti, se on A ja energialuku on 85.

Rakennuslupakäsittelyssä syntyy aika merkittävä linjaratkaisu siitä, voivatko kaupungissa (Helsingissä) asuinrakennuksen julkisivut olla (peittomaalattua) massiivihirttä. Julkisivulla on vaikutuksensa myös edellä mainittuun energialuokkaan. Jos lautavuoraus kaupunkikuvan vuoksi vaaditaan, rakenne lakkaa toimimasta massiivirakenteena ja energialuokka putoaa.

Alustavan pystytysaikataulun mukaan ensimmäinen asuntorunko (A), yhtiön pihasauna ja kaksi asuntojen pihataloa (A ja B) pystytettäisiin lokakuussa tänä vuonna, siis jo reilun kahden kuukauden kuluttua!

Etsimme puhdaspolttoisia varaavia uuneja kotimaisilta valmistajilta, mutta löysimme vain yhden toimittajan, jonka hinta on hyvin korkea. Norjalaiset ovat puhdaspolttoasioissa näköjään pidemmällä ja löysimmekin hyvän uunikandidaatin.

Pätevä ja hyvä sähköasentaja löytyi Valkeakoskelta, vesikatot Kangasniemeltä.

Yrittämiseen kuuluu riskinottoa, eikö totta?

Suurehkon rakennusliikkeen toimitusjohtaja on sitä mieltä, että olemme "rohkeita ja päättäväisiä", kun annoimme hirsiveistämölle luvan aloittaa Honkasuon Aarreaittojen veistämisen ennen kuin rakennuslupahakemus on edes jätetty sisään.

Ajattelemme niin, että hallittu riski on usein paikallaan. Honkasuon Aarreaittojen konseptia ja suunnitelmia on käsitelty kaupungin monialaisessa Alueryhmässä jo kohta kaksi vuotta, eli varmaan valuviat on jo karsittu (ei niitä kyllä ollutkaan). Lisäksi nyt veistetään ensin 3 x 5 metrin "kenkälaatikoita" 150 mm paksusta hirrestä Aarreaittojen piharakennuksiksi. Jos niistä ei tule piharakennuksia Honkasuolle, niistä voi aina tehdä jotakin muuta jonnekin muualle. 

Honkasuon Aarreaittoja on suunniteltu kiihkeästi, on rakennettu virtuaalista mallia ja tarkasteltu sitä, keskusteltu viranomaisten kanssa ja hankittu yhteistyökumppaneita. Virtuaalinen hiki, hauskaa on ollut!

Nyt kun on saatu aikaan "värimalli", niin kohta alkavat olla rakennuslupa-asiakirjat hyvällä mallilla.

Olemme monella tavalla rakentamisen käännekohdassa. Rakennusalalla samaan aikaan painitaan ilmastonmuutoksen torjumisen, hidastamisen ja sen vaikutuksiin sopeutumisen kanssa, rakentamisen lainsäädäntöä uudistetaan, puulle pitää löytää pitkäkestoista käyttöä ja työpaikkoja pitää saada lisää. Myös jätepuolen lainsäädäntö on jo muuttunut, mutta yllättävän vähän se on näkynyt rakennustyömailla.

Käytettyjen rakennusosien ja -materiaalien käyttäminen pitäisi jo olla ihan arkipäiväistä meilläkin. Valitettavasti, vaikka hienoja seminaareja on pidetty ja asiantuntijaselvityksiä kirjoitettu, melkein mitään ei näy rakennustyömailla, ei edes suunnittelupöydillä. Ja olisi jo kiire.

 
Perinteisesti meidät kaikki rakentajat on ohjelmoitu käyttämään neitseellisiä materiaaleja, nehän ovat hyviä ja niillä on tarvittavat propuskat kunnossa, CE-merkinnät ja muut. Käytetty on ollut sama kuin jäte ja roska ja siitä on pyritty pääsemään eroon ja pysymään erossa. Jos ei mikään muu, niin viimeistään purkamisen arvostukset, aikataulut, kustannukset ja työmaakäytännöt ovat muuttaneet käytetyt rakennusosat jätteeksi, ikkunat sirpaleiksi ja ovet säpäleiksi, puutavaran energiajakeeksi.

Säädökset

Ehkä epähuomiossa Helsingin rakennusjärjestyksessä on nykyään hyvin kiinnostava pykälä (alleviivaus kirjoittajan):

 
§ 32 Materiaalivalinnat

Rakentamisessa on käytettävä materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on pitkä kokemus tai luotettavaa tietoa.

Koerakentamisessa voidaan käyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla muitakin materiaaleja edellyttäen, että niiden käyttäytymistä seurataan asiantuntijan laatimalla mittaus-, tarkkailu- ja raportointiohjelmalla. Seurannan tulokset on toimitettava rakennusvalvontavirastoon.

Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita eikä kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia.

 Jos asemakaavassa ei ole määräyksiä rakennuksen julkisivumateriaaleista ja ympäristön rakennusten julkisivut ovat pääosin tiilestä muurattuja, on rakennuksen kadun tai muun julkisen kaupunkitilan vastainen julkisivu tehtävä paikalla muuraten. Rakennuksen julkisivu voidaan toteuttaa toisinkin, jos rakennus näin soveltuu ympäröivään alueeseen."

 
Vai että rakentamiseen ei saa käyttää kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia! Sehän tarkoittaa toisin sanoen, että pitää käyttää kunnostettuja materiaaleja ja rakennusosia. Ja se tarkoittaa, että ne ovat käytössä kuluneita eli käytettyjä. Jos vetäisee reippaasti mutkat suoraksi, rakennusjärjestys määrää käyttämään kunnostettuja, käytettyjä materiaaleja ja rakennusosia ja muut on kiellettyjä. Kuinka edistyksellistä, Helsinki!

Vakavasti puhuttuna, (jos rakennusjärjestyksen kirjaus on tarkoituksella tehty), hienoa, että rakennusjärjestys mahdollistaa rakennusosien ja materiaalien uudelleen käyttämisen uudis- ja korjausrakentamisessa. Muutenkaan säädökset eivät toki ole tätä estäneet, mutta käytännön viranomaistulkinnat ovat olleet edellä mainitulla perinteisellä kannalla.

P N V R T eli Pitää Nyt Vain Ryhtyä Työhön

Käyttökelpoisten rakennusosien ja materiaalien muuttaminen tahallaan jätteiksi purkuvaiheessa on hirvittävää tuhlausta ja monella tavalla vahingollista ympäristölle. Ehkäpä nyt lopetamme sen.

Rakennuslupaviranomaiset:

• toteavat kunnostettujen, käytettyjen rakennusosien täyttävän laatuvaatimukset, koska ne ovat olleet edellisessä käytössään kelpoisia ja käytännössä testattuja ja kunnostamalla vielä ominaisuuksiltaan paranneltuja.
• vaativat purkuhankkeissa tarkat suunnitelmat rakennusosien ehjänä irroittamisesta ja jatkologistiikasta.
• hyväksyvät käytetyt ja kunnostetut rakennusosat uusissa käyttökohteissaan ilman muuta

Rakennuttajat:

• rakennuttavat uutta ja korjaavat vanhaa ottaen huomioon rakennusosien ja -materiaalien jatkokäytön
• varaavat purkuhankkeissaan suunnitelmalliseen rakennusosien ja -materiaalien talteen ottamiseen resurssit ja logistiikan.
• käyttävät uusissa hankkeissan ensisijaisina vaihtoehtoina aiemmin purettuja ja kunnostettuja rakennusosia ja -materiaaleja.

Purkualan toimijat:

• varaavat purkuhankkeisiin aikaa ja muita resursseja rakennusosien ehjänä irroittamiseen, varastointiin ja jatkologistiikkaan.
• kehittävät rakennusosien ja -materiaalien irroitustekniikoita säästävämmiksi, tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi.
• sisällyttävät edellä mainitut toimet tarjouksiinsa automaattisesti.

Rakennusosien kunnostajat:

• käsityöammattilaiset tunnistavat uuden liiketoimintakentän käytettyjen rakennusosien kunnostamisessa.
• kunnostamistoimintaa laajennetaan erikoiskohteiden restauroinnista arkipäiväisempiinkin kohteisiin.
• kunnostusmenetelmiä ja -materiaaleja kehitetään edelleen.
• verkostoitumalla suuremmaksi palvelupooliksi saadaan runsas volyymi kunnostustarjonnalle.
• mestari-kisälli -polku tarjotaan koulutusväyläksi alan uusille osaajille.

 Me ihan kaikki:

• lopetetaan “jäte”-sanan käyttö ja korvataan se sanalla "materiaali". Jäte on paha ja kelvoton, materiaali on hyvä ja käyttökelpoinen.