Hiilestä, ilmastosta ja rakentamisesta
Olen viime aikoina käynyt valistumassa useammallakin mainiolla luennolla ja käsitys rakentamisen ja ilmaston yhteydestä alkaa kirkastua: rakentamisen merkitys kasvaa koko ajan, sitä mukaa kun muita käytännöllisiä toimenpiteitä saadaan edistettyä. Lyhyesti sanottuna, mitä puhtaammin energiaa tuotetaan ja mitä vähemmän sitä kulutetaan, sitä suuremmaksi rakentamisen suhteellinen hiilijalanjälki käy ja sitä tärkeämmäksi nopea asiaan puuttuminen.
Pääkaupunkiseudun rakentaminen on Suomen toiseksi suurin hiilipäästöjen lähde Raahen terästehtaan ja Hanasaaren B -voimalaitoksen välissä. Tähän pieni hiljainen hetki. Sen sijaan, että sitoisimme hiiltä rakennuksiin, tuprutamme sitä ehdoin tahdoin ilmakehään 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Siis melkein saman määrän kuin Helsingin voimalaitokset yhteensä.
Tilanteen kääntämiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä, aikaa on vain muutama vuosi, jos sitäkään.
Tehokkain heti käytettävissä oleva keino on hiiltä varastoivan rakentamisen edistäminen. Hiilinieluja rakentamalla saadaan loivennettua rakennusbuumin aiheuttamaa ilmastokuormitusta, mikään muu keino ei ole yhtä tehokas. Esimerkiksi vain energiankulutukseen vaikuttamalla (passiivirakentamisella) hyöty ilmastolle tulee liian myöhään, rakennusaikainen hiilireppu painaa aivan liikaa 2060 -luvulle saakka. Vasta noin 50 vuoden kuluttua uusi passiivitalo saavuttaa saman hiilitaseen kuin nykyinen, olemassa jo oleva tavallinen rakennus, rakennusvaiheella on näin suuri vaikutus.
Pääkaupunkiseudun hiilipiikin taittamiseksi voidaan heti tehdä seuraavaa:
1. Hiiltä sitovien rakennusmateriaalien käyttö
Paras tällä hetkellä tiedossa oleva ja välittömästi käytettävissä oleva hiiltä sitova rakennusmateriaali ja rakenne on massiivinen puu. Massiivisesta puusta eli hirrestä pitää rakentaa pitkäikäisiä hiilivarastoja eli rakennuksia parhaille paikoille, missä kysyntää on kauan ja kaikin puolin parhaita rakennuksia, joita pidetään arvossa (ja kunnossa ja käytössä) tulevaisuudessakin.
Pääkaupunkiseudulla kannattaisi harkita alueellisia poikkeamislupia massiivipuun ensisijaisuudelle rakentamisessa!
2. Rakennusmateriaalien hiilineutraali valmistus ja kuljetus
Parasta tässä suhteessa on mahdollisimman lähellä kasvanut ja mahdollisimman vähän teollisesti työstetty ja kuljetettu massiivinen puu.
3. Kiertotalouden opit
Mitään jo valmistettua ja rakennettua ei saa enää haaskata. Olemassa olevia rakennuksia pitää korjata ja ylläpitää niin, että niitä käytetään mahdollisimman kauan. Kun käyttötarkoitus lakkaa, pitää nopeasti mahdollistaa rakennuksen ja tilojen uusiokäyttö ja käyttötarkoituksen muutokset. Tämä pitää huomioida kaavoituksessa, rakennusvalvonnassa ja käyttötarkoitusten muutoksia (konversioita) koskevia periaatteita laadittaessa ja päivitettäessä.
Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys:
Rakennusosien, kuten ovien ja ikkunoiden kierrätys on pääkaupunkiseudulla vielä vähäistä ja sille olisi paljon tilausta. Rakennusvalvonnan tulee pikaisesti määritellä, millä edellytyksin kierrätettyjä rakennusmateriaaleja voidaan hyödyntää uudis- ja korjausrakentamisessa.
Jokaisella rakennusmateriaalilla on paikkansa. Hiilitehokkaasti rakennettaessa betonille on paikka perustuksissa ja infrassa ja massiiviselle puulle ja puutuotteille rakennusbuumialueilla ja parhaissa rakennuksissa, missä rakennusten elinkaari on pisin. Kun rakentamisessa on volyymia niin hiilinielu kasvaa eniten.
