Käytettyjä vai uusia rakennusosia?

Olemme monella tavalla rakentamisen käännekohdassa. Rakennusalalla samaan aikaan painitaan ilmastonmuutoksen torjumisen, hidastamisen ja sen vaikutuksiin sopeutumisen kanssa, rakentamisen lainsäädäntöä uudistetaan, puulle pitää löytää pitkäkestoista käyttöä ja työpaikkoja pitää saada lisää. Myös jätepuolen lainsäädäntö on jo muuttunut, mutta yllättävän vähän se on näkynyt rakennustyömailla.

Käytettyjen rakennusosien ja -materiaalien käyttäminen pitäisi jo olla ihan arkipäiväistä meilläkin. Valitettavasti, vaikka hienoja seminaareja on pidetty ja asiantuntijaselvityksiä kirjoitettu, melkein mitään ei näy rakennustyömailla, ei edes suunnittelupöydillä. Ja olisi jo kiire.
 
Perinteisesti meidät kaikki rakentajat on ohjelmoitu käyttämään neitseellisiä materiaaleja, nehän ovat hyviä ja niillä on tarvittavat propuskat kunnossa, CE-merkinnät ja muut. Käytetty on ollut sama kuin jäte ja roska ja siitä on pyritty pääsemään eroon ja pysymään erossa. Jos ei mikään muu, niin viimeistään purkamisen arvostukset, aikataulut, kustannukset ja työmaakäytännöt ovat muuttaneet käytetyt rakennusosat jätteeksi, ikkunat sirpaleiksi ja ovet säpäleiksi, puutavaran energiajakeeksi.

Säädökset
Ehkä epähuomiossa Helsingin rakennusjärjestyksessä on nykyään hyvin kiinnostava pykälä (alleviivaus kirjoittajan):

§ 32 Materiaalivalinnat

Rakentamisessa on käytettävä materiaaleja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta ja käytöstä poistamisesta on pitkä kokemus tai luotettavaa tietoa.

Koerakentamisessa voidaan käyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla muitakin materiaaleja edellyttäen, että niiden käyttäytymistä seurataan asiantuntijan laatimalla mittaus-, tarkkailu- ja raportointiohjelmalla. Seurannan tulokset on toimitettava rakennusvalvontavirastoon.

Rakentamiseen ei saa käyttää vaurioituneita eikä kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia.

 Jos asemakaavassa ei ole määräyksiä rakennuksen julkisivumateriaaleista ja ympäristön rakennusten julkisivut ovat pääosin tiilestä muurattuja, on rakennuksen kadun tai muun julkisen kaupunkitilan vastainen julkisivu tehtävä paikalla muuraten. Rakennuksen julkisivu voidaan toteuttaa toisinkin, jos rakennus näin soveltuu ympäröivään alueeseen."

Vai että rakentamiseen ei saa käyttää kunnostamattomia materiaaleja tai rakennusosia! Sehän tarkoittaa toisin sanoen, että pitää käyttää kunnostettuja materiaaleja ja rakennusosia. Ja se tarkoittaa, että ne ovat käytössä kuluneita eli käytettyjä. Jos vetäisee reippaasti mutkat suoraksi, rakennusjärjestys määrää käyttämään kunnostettuja, käytettyjä materiaaleja ja rakennusosia ja muut on kiellettyjä. Kuinka edistyksellistä, Helsinki!

Vakavasti puhuttuna, (jos rakennusjärjestyksen kirjaus on tarkoituksella tehty), hienoa, että rakennusjärjestys mahdollistaa rakennusosien ja materiaalien uudelleen käyttämisen uudis- ja korjausrakentamisessa. Muutenkaan säädökset eivät toki ole tätä estäneet, mutta käytännön viranomaistulkinnat ovat olleet edellä mainitulla perinteisellä kannalla.

P N V R T eli Pitää Nyt Vain Ryhtyä Työhön
Käyttökelpoisten rakennusosien ja materiaalien muuttaminen tahallaan jätteiksi purkuvaiheessa on hirvittävää tuhlausta ja monella tavalla vahingollista ympäristölle. Ehkäpä nyt lopetamme sen.

Rakennuslupaviranomaiset:

• toteavat kunnostettujen, käytettyjen rakennusosien täyttävän laatuvaatimukset, koska ne ovat olleet edellisessä käytössään kelpoisia ja käytännössä testattuja ja kunnostamalla vielä ominaisuuksiltaan paranneltuja.

• vaativat purkuhankkeissa tarkat suunnitelmat rakennusosien ehjänä irroittamisesta ja jatkologistiikasta.

• hyväksyvät käytetyt ja kunnostetut rakennusosat uusissa käyttökohteissaan ilman muuta

Rakennuttajat:

• rakennuttavat uutta ja korjaavat vanhaa ottaen huomioon rakennusosien ja -materiaalien jatkokäytön

• varaavat purkuhankkeissaan suunnitelmalliseen rakennusosien ja -materiaalien talteen ottamiseen resurssit ja logistiikan.

• käyttävät uusissa hankkeissan ensisijaisina vaihtoehtoina aiemmin purettuja ja kunnostettuja rakennusosia ja -materiaaleja.

Purkualan toimijat:

• varaavat purkuhankkeisiin aikaa ja muita resursseja rakennusosien ehjänä irroittamiseen, varastointiin ja jatkologistiikkaan.

• kehittävät rakennusosien ja -materiaalien irroitustekniikoita säästävämmiksi, tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi.

• sisällyttävät edellä mainitut toimet tarjouksiinsa automaattisesti.

Rakennusosien kunnostajat:

• käsityöammattilaiset tunnistavat uuden liiketoimintakentän käytettyjen rakennusosien kunnostamisessa.

• kunnostamistoimintaa laajennetaan erikoiskohteiden restauroinnista arkipäiväisempiinkin kohteisiin.

• kunnostusmenetelmiä ja -materiaaleja kehitetään edelleen.

• verkostoitumalla suuremmaksi palvelupooliksi saadaan runsas volyymi kunnostustarjonnalle.

• mestari-kisälli -polku tarjotaan koulutusväyläksi alan uusille osaajille.

 Me ihan kaikki:

• lopetetaan “jäte”-sanan käyttö ja korvataan se sanalla "materiaali". Jäte on paha ja kelvoton, materiaali on hyvä ja käyttökelpoinen.