Honkasuon aarreaittojen hiililaskennasta
Viite:
Insinööritoimisto Leo Maaskola/ Mikko Keinänen, Andrei Dementiev, Jenni Venäläinen: Asunto Oy Haapaperhosen Aarre - Elinkaaren hiilijalanjäljen tarkastelu 22.1.2021
JOHDANTO
Asunto Oy Haapaperhosen Aarre rakennetaan Helsingin Honkasuolle osoitteeseen Haapaperhosentie 27,00410 Helsinki. Yhtiöön tulee seitsemän loft-kotia ja jokaiselle kodille oma pihatalo kotimaisesta, käsin veistetystä massiivihirrestä. Yhteinen pihasauna rakennetaan pihatalojen rivistöön. Autopaikat varustetaan sähköautojen latauspisteillä. Jokaisella asunnolla on oma aurinkovoimala, ilmalämpöpumppu ja varaava, puhdaspolttoinen takka. Lämmityksenä on uusiutuva kaukolämpö älykkäällä lämmönjakokeskuksella (Helen Oyj).
Aarreaittojen idea ja valinnat
Idean alkuunpanijana oli halu vaikuttaa nyt heti käytettävissä olevin keinoin uudisrakentamisen haitallisiin ilmastovaikutuksiin ja kehittää monistettava, joustava ja kierrätettävä asuinrakennuskonsepti, jonka myönteiset ilmastovaikutukset olisivat mahdollisimman nopeat ja tehokkaat. Tavoitteena oli ylittää kirkkaasti tavoite hiilineutraaliudesta ja pyrkiä suoraan tehokkaaksi hiilivarastoksi ja energialuokkaan A.
Koska yrityksemme tausta on korjausrakentamisessa ja restauroinnissa, oli luonnollista ammentaa rakennusperinteestämme. Pitkäikäiset ja paikallisista materiaaleista käsin rakennetut talot ovat meille tuttuja. Siksi myös uuteen konseptiimme, Aarreaittaan valittiin runkoratkaisuksi käsin veistetty, kotimainen massiivihirsi ja ilmanvaihdoksi luonnollinen, painovoimainen ilmanvaihto. Alapohjaratkaisuksi valittiin tuulettuva alapohja.
Edellä mainitut valinnat ohjasivat kaikkea suunnittelua ja täydentävien rakennusmateriaalien valikoimaa. Matkan varrella kiinnitettiin vielä huomiota tonttiin, sen vettä imevän pinnan maksimointiin, maaperän parantamiseen ja lopulta ekologisen monimuotoisuuden edistämiseen.
Energialaskelman yllätys
Energialaskelman ensimmäisessä versiossa jäätiin hiukan alle parhaan, mutta kun ikkunoiden U-arvoksi muutettiin 0,8, päästiin energialuokkaan A. Tämä oli iloinen yllätys, kun kyseessä on lisäeristämätön ja verhoamaton massiivihirsirakenne.
Rakennusvalvonnasta ehdotettiin, että jos kuitenkin varautuisimme hirsijulkisivujen ulkoverhoukseen, kaupunkikuvallisista syistä. Tämä olisi kuitenkin pudottanut energialuokkamme B:hen, sillä säädösten mukaisesti ilmaraolla varustettu ulkoverhous olisi toiminut “aurinkovarjona” ja estänyt massiivirakenteen toimintaa. Pidimme siis julkisivut keittomaalattuina ennallaan.
Hiililaskelmat
Hiililaskelma on vielä uusi asia Suomessa eikä se ainakaan vielä ole pakollinen, toisin kuin energialaskelma. Päätimme kuitenkin teettää laskelman, koerakentamisen ja kehittämisen hengessä ja käännyimme Insinööritoimisto Leo Maaskolan puoleen. Mikko Keinäsen vetämän laskennan raportti valmistui 22.1.2021.
Laskelmassa käytettiin Ympäristöministeriön ohjeistusta rakennusten hiilijalanjälkilaskelman laatimisesta (Rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä, YM 2019). Laskelmassa käytettiin rakennusrungolle 50 vuoden ja 150 vuoden tarkastelujaksoja. Hiilijalanjälki laskettiin OneClick LCA -ohjelmistolla ja vertailuratkaisut Carbon Designerillä.
Ilmastolle haitallisen hiilijalanjälkivaikutuksen lisäksi Honkasuon Aarreaitoille laskettiin ilmaston kannalta myönteinen hiilikädenjälki, joka kertoo hankkeen ilmastohyödyistä eli hiilipäästöjen vähennysvaikutuksesta.
Vertailu tavanomaisiin rakennuksiin
Kun hiililaskelmien tulokset ovat vielä tottumattomille vaikeasti tulkittavia, laadittiin vertailulaskelmat Aarreaitoista verrattuna tavanomaisiin rakennustyyppeihin. Vertailuratkaisuissa kohteen pinta-ala on sama, mutta rakenteet ja talotekniikka tavanomaisia:
U-arvoina määräysten mukaiset minimiarvot
koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla (LTO-hyötysuhde 75%)
ei aurinkopaneeleja, ei takkaa
pihalla asfaltointia
kaksi ulkoseinärakennevaihtoehtoa, puuranka tiiliverhouksella ja betonirunko harkkoperustuksella
Honkasuon Aarreaittojen hiilijalanjälki
50 vuoden tarkastelujaksolla Honkasuon Aarreaittojen hiilijalanjälki on melkein sama kuin vertailurakennuksilla (Aarreaitat 371 / betonirunko 339 / puu+tiilirunko 302 tonnia CO2e). Tulosta huonontavat aurinkopaneelien hankkimisen hiilivaikutukset.
150 vuoden tarkastelujaksolla Honkasuon Aarreaittojen hiilijalanjälki on noin 33% pienempi kuin betonisella vaihtoehdolla ja 30% pienempi kuin puu-tiili -vaihtoehdolla. (Aarreaitat 726 / betonirunko 1082 / puu-tiili -runko tonnia CO2e).
Ympäristöministeriön laskentamallissa oletetaan, että kaukolämpö on hiilen suhteen haitallista. Aarreaitoissa käytetään Helenin hiilivapaata kaukolämpöä, joten Aarreaittojen hiilijalanjälki on 50 vuoden jaksolla yli 39% pienempi kuin Ympäristöministeriön laskentamallilla (612 tonnia CO2e) ja 150 vuoden jaksolla lähes 50% pienempi kuin Ympäristöministeriön laskentamallilla (1449 tonnia CO2e). Kaukolämmön tuotantotavalla on siis suuri merkitys.
Ympäristöministeriön laskentamallissa Honkasuon Aarreaittojen haitoiksi lasketaan myös aurinkopaneelien valmistus ja lämmöntalteenottojärjestelmän puuttuminen.
Honkasuon Aarreaittojen hiilikädenjälki
Honkasuon Aarreaittojen ilmastoystävällinen hiilikädenjälki on merkittävä, vielä odotuksiakin suurempi: 50 vuoden jaksolla noin 3,5 kertainen verrattuna puu-tiili -runkoiseen ja melkein 6 kertainen verrattuna betonirunkoiseen vastaavaan kohteeseen.
50 vuoden jaksolla Honkasuon Aarreaitat varastoivat 879 tonnia hiiltä (-879 tonnia CO2e). Betonirunkoinen vastaava kohde varastoisi 153 tonnia (-153 tonnia CO2e) ja puu-tiili -runkoinen 249 tonnia (-249 tonnia CO2e).
150 vuoden jaksolla Honkasuon Aarreaitat varastoivat 966 tonnia hiiltä (-966 tonnia CO2e). Betonirunkoinen vastaava kohde varastoisi 174 tonnia (-174 tonnia CO2e) ja puu-tiili -runkoinen 271 tonnia (-271 tonnia CO2e).
Honkasuon Aarreaittojen jalanjälki vs. kädenjälki
50 vuoden jaksolla Honkasuon Aarreaittojen ilmastolle hyödyllinen hiilikädenjälki on 35% jalanjälkeä suurempi, eli kokonaisilmastovaikutus on myönteinen, paljon parempi kuin vain hiilineutraali, laskentamallista tai tarkastelujakson pituudesta riippumatta.
Myös 150 vuoden tarkastelujaksolla Honkasuon Aarreaittojen ilmastolle hyödyllinen hiilikädenjälki on suurempi kuin hiilijalanjälki.
Kohteen hiilijalanjälki alittaa nykyisen normaalin rakentamisen hiilijalanjäljen 97. elinkaarivuodestaan eteenpäin.
Honkasuon Aarreaittojen pilottihankkeen johtopäätöksiä suunnitteluvaiheessa
Kotimainen käsinveistetty massiivihirsi on erittäin kilpailukykyinen tulevaisuuden rakennusmateriaali.
Hiilivarastorakentaminen on mahdollista jo käytössä olevilla, perinteisillä rakennusmenetelmillä ja -materiaaleilla.
Tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen kunnianhimon taso on heti nostettavissa hiilineutraalista hiilivarastoksi.
